Historiaa


Kajaanin vapaaseurakunnan historiikki

Kajaanin Vapaaseurakunnan nykyisen toiminnan katsotaan alkaneen varsinaisesti vuonna 1932. Seurakunta vietti 75-vuotisjuhliaan siis vuonna 2007, josta kuva ohessa. 
 
Vuonna 1977 Kajaanin Vapaaseurakunnan silloinen pastori Matti Peltonen kirjoitti Suomen Viikkolehdessä mm. seuraavaa: Suomen Vapaakirkon varhaisimmat kosketuskohdat Kainuuseen sijoittuvat 1900-luvun alkuun. Jo vuonna 1903 vieraili Kajaanissa silloinen Kiinan lähetyssaarnaaja Vilhelmiina Arpiainen. Silloin Paltamon Melalahdessa asunut Pekka Moilanen oli kutsunut Oulun piirilähetit, Aino Korhosen ja Ester Paavolan, kotikylälleen pitämään kokouksia. 
 
Puutteellisissa oloissa elävä korven kansa kaipasi ankeaan arkeensa jotakin tuulahdusta. Jumala lähetti sen. ”Taivaallinen olympiatuli” syttyi ja sanankuulijoista ei ollut puutetta. 
 
Tässä Viikkolehden artikkelissa pastori Matti Peltonen esitteli myös henkilökuvan presidentti Urho Kekkosen äidistä Emilia Kekkosesta. Emilia Kekkonen avasi kotinsa ovet Kajaanin vapaaseurakunnan työntekijöille, kävi uskollisesti mukana kokouksissa, ja toimi johtajana ompeluseurassa, jonka tarkoitus oli auttaa rajaseudun kovaosaisia ja tukea seurakunnan työtä. 
 
Uskossa vuokrattiin Kajaanin vapaakirkolle ensimmäiseksi kokouspaikaksi Kauppakatu 3:sta kokoushuone. Vuosi lienee ollut 1933. 
 
Oulun vapaaseurakunnan pastori Yrjö Nurro esitti seurakunnan perustamista Kajaaniin. Perustamistilaisuudessa 15.2.1936 mukana olleiksi mainitaan pastorit Viljo Kanerva ja Vilho Rantanen. 
 
Oulun seurakunta hoiti jäsenrekisteri- ja palkkausasiat vielä 20 vuoden ajan. Sen jälkeen seurakunta itsenäistyi myös näiden asioiden suhteen. 
 
Ensimmäinen vakituinen pastori-työntekijä Kajaanissa oli Matti Peltonen. 
 
Työn eri muodoissa oli vahvasti mukana ennen ja jälkeen vakituisen pastorin nimeämistä Anna Pesonen, Maija Ruokolainen, Lempi Virtanen, Tyyne Pietikäinen, Inkeri Pesonen, Niilo Lehto, Seija Haapsaari ja Elli Tiihonen. 
 
50-luvulla työntekijäksi tuli Leo ja Airi Vesalainen. 
 
Lasten ja nuorten parissa toiminta oli vilkasta. Oli partio-, kerho- ja pyhäkoulutoimintaa. Kesällä pidettiin leirejä Jormuan Pöyhölänniemessä. 
 
Telttakokoukset kuuluivat asiaan kesäisenä hengellisen työn muotona. 
 
Nykyisen Kajaani vapaakirkon tontilla oli ennen nykyistä rakennusta puutalo. Sen päädyssä oli kivitalo, missä oli aikoinaan ollut vanha paja. Tähän kivitalon päätyyn perusti saarnaaja Leo Vesalainen rukoushuoneen. Huone oli pieni ja kokoukset lämminhenkisiä. 
 
60-luvun alussa työntekijäksi tuli Väinö Ojanperä perheineen. Pieni kirkkosali oli jälleen ahkerassa käytössä. Kuoro lauloi ja kitarat soivat. 
 
Ojanperän jälkeen työhön tuli Taisto ja Leila Salo. Vasta valmistuneelle pastorille tämä saattoi olla haastava paikka. Välimatkat olivat pitkät, eikä autoa ollut alkuun käytössä. Lasten ja nuorten parissa toiminta jatkui edelleen. Salon pariskunnan työkausi jäi lyhyeksi ja seurakunta jäi vierailevien puhujien varaan. 
 
Matti Peltonen oli Salon lähdettyä jo eläkkeellä ja hän saapui jälleen kerran apuun. Hän kiersi maakunnassa entisillä tutuilla paikoilla kokouksien pidossa. Vakituista asuntoa hänellä ei täällä ollut, vaan hän yöpyi ystävien luona. Kainuun työ oli Matti Peltoselle rakas. Hän ilmoitti joskus, että nyt laulaa ”Kainuun kitarakuoro”, otti kitaran ja lauloi. 
 
Vuonna 1975 Väinö Riikosen aktioryhmä saapui Kainuuseen ja näin saatiin vahvistusta toimintaan. Työllä oli siunausta; Hyrynsalmella oli syttynyt herätys ja toiminnan laajentuessa sinne perustettiin seurakunta vuonna 1976. 
 
Matti ja Helena Kiiski, jotka olivat aktioryhmässä, tulivat nyt Kajaaniin työhön ja viipyivät tässä noin kolmen vuoden ajan. Tänä aikana vanhat rakennukset purettiin tältä tontilta ja kerrostalon viereen rakennettiin matala rukoushuone vuonna 1977. 
 
Seuraava työntekijä oli Henry Jansen perheineen. Koska Hyrynsalmella oli vasta perustettu seurakunta, ja paljon nuoria uskovia, perhe Jansen muutti asumaan Hyrynsalmelle. He tekivät sieltä vierailuja Kajaaniin. 
 
Seuraavaksi työntekijäpariskunnaksi tuli Saara ja Juhani Eriksson. Hekin asuivat Hyrynsalmella, josta tekivät vierailuja Kajaaniin. 
 
Paltamossa lääkäreinä työskennelleet Esko ja Marianne Ruotsalainen toimivat aktiivisina seurakunnan jäseninä ja Esko Ruotsalainen toimi seurakunnan puheenjohtajana. 
 
Vuonna 1980 seurakuntamme jäseniksi tulivat Kouvolasta Pekka ja Riitta Tolonen, jotka toimivat oman työnsä ohessa ahkerasti monella saralla. Pastoriksi samana syksynä tuli Tuomo Jutila perheineen. Pekka ja Tuomo johtivat kokouksia yhdessä ja Pekka säesti lauluja kitaralla. Mirjamin ja Tuomon kauniit laulut kitarasäestyksineen ovat myös monien muistoissa. 
 
Kontiomäellä syntyi herätystä. 
 
Heino ja Eila Paakkinen saapuivat Jutiloiden jälkeen 80-luvun loppupuolella. Paakkisten Elina-tytär avusti säestäjänä yhteisissä tilaisuuksissa. Eila perusti pienen lauluryhmän. Kaiken kaikkiaan se oli rakentavaa aikaa. 
 
Paakkisten muutettua pois Kajaanista Pekka ja Riitta Tolonen luotsasivat voimiaan säästämättä seurakuntaa eteenpäin. Toloset muuttivat Rovaniemelle vuonna 1998. 
 
Pekka ja Eila Murtolahti sekä heidän viisi lastaan saapuivat Forssasta vuonna 1994. Kolmen vuoden ajan he uurastivat seurakunnan iloksi ja hyväksi. Toiminta oli monipuolista. Nuorisotyö alkoi jälleen orastaa. 
 
Tästä jatkoivat Kalajoelta saapuneet Vesa ja Leea Rauha, jotka työskentelivät noin kolme vuotta Kajaanissa. Heidän jälkeensä seurakunnan keskuudesta nousi työtä jatkamaan Rauno Heikkinen, joka toimi parin vuoden ajan työntekijänä. 
 
Eero ja Eeva Juntunen ovat toimineet vuodesta 1995 lähtien seurakunnan eri vastuutehtävissä ja erityisesti musiikissa. 
 
Pastori Esko Taipale on vieraillut säännöllisesti seurakunnassamme kokouksia pitämässä 2000-luvulla ja jäi eläkkeelle vuoden 2011 lopussa. 
 
Seurakunnan näkymättömänä voimavarana ovat toimineet lukuisat naiset, jotka ovat olleet seurakunnan tukipilareita erityisesti rukoilijoina. 
 
Lokakuussa 2004 Kajaanin vapaaseurakunnan työntekijäksi palasi takaisin Matti Kiiski. Hän toimi seurakunnan puheenjohtajana vuoden 2011 loppuun saakka, minkä jälkeen seurakunnanjohtajana on toiminut oman työnsä ohessa Eeva Juntunen. 
 
Linnankatu 9:n toimitiloissa ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi toiminta siirtyi joulukuusta 2016 Adventtikirkon tiloihin, Väinämöisenkatu 13. 




Kajaanin vapaaseurakunnan historiikki 02.01.2012